Suolistosyöpä - Oireet, toteaminen ja ennuste

Suolistosyöpä yleistyy

Suolistosyöpään sairastuneiden ihmisten määrä on kaksinkertaistunut 50 viime vuoden aikana ja se on nykyisin kolmanneksi yleisin syöpä sekä naisilla että miehillä. Elämänsä aikana suolistosyöpään sairastuu 5,6 % miehistä  ja 4,9 % naisista. Vuonna 2020 todettiin Suomessa 3617 uutta suolistosyöpätapausta, ja uusien suolistosyöpien lukumäärä kasvaa vuosittain.

Suolistosyöpien ennustetaan lisääntyvän tulevina vuosina ensisijaisesti väestön ikääntymisen, mutta myös elintapojen takia. Suolistosyövälle altistavat tupakointi, ylipaino, alkoholinkäyttö ja ruokavalio, joka sisältää vähän kuituja, paljon punaista lihaa ja lihajalosteita (makkara, kinkku, jne). Myös lähisukulaisen suolistosyöpä lisää riskiä. Terveelliset elämäntavat laskevat suolistosyövän riskiä noin puoleen. Merkittävä osa suolistosyövistä tulee kuitenkin henkilöille, joilla ei ole korkeaa riskiä.

Suolistosyövän vaiheet

Suolistosyöpä kehittyy lähes aina hyvänlaatuisesta limakalvokasvaimesta eli adenoomasta, joka voi olla varrellinen polyyppi tai limakalvon kohouma. Limakalvokasvaimet voivat olla kooltaan yhdestä millimetristä aina useampiin senttimetreihin. Huolellisesti tehdyssä paksusuolen tähystyksessä em. limakalvokasvaimet löytämällä ja poistamalla ne asianmukaisesti voidaan estää suolistosyövän kehittyminen. Adenoomia löytyy oireettomilta yli 50 vuotiailta 20-39%:lla iästä riippuen, miehillä keskimäärin useammin kuin naisilla.

Varsinkin pienten adenoomien havaitseminen paksusuolen tähystyksessä voi olla haastavaa. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että tähystyksen suorittava lääkäri on kokenut ja osaa etsiä myös vaikeasti havaittavia limakalvomuutoksia, sekä poistaa ne asianmukaisesti. Mikäli limakalvomuutokset jäävät havaitsematta tai niitä ei poisteta huolellisesti, on riskinä suolistosyövän kehittyminen tähystyksestä huolimatta.

Suolistosyövän oireet

Suolistosyövän oireet liittyvät tyypillisesti muuttuneeseen suolen toimintaan, veriseen ulosteeseen ja ulostamisvaikeuksiin. Syövän jäljille saatetaan päästä myös raudanpuuteanemian syytä tutkittaessa. Raudanpuute voidaan havaita verikokeista mm. matalan ferritiiniarvon ja matalan hemoglobiinin perusteella. 

On tavallista, että suolistosyövän oireita ei osata pitää vakavina. Usein suolistosyövän oireet ilmenevät vähitellen, ja niitä on saattanut esiintyä jo vuosien ajan. Suolistosyövän oireina voi esiintyä myös ulostamispakkoa, limaisia ja niukkoja ulosteita tai vatsan turvotusta ja kouristelua. Selkeät muutokset vatsan toiminnassa ovat aina syy hakeutua lääkärille.

Paksusuolen syövässä ja erityisesti peräsuolen syövässä ulosteessa on usein verta. Siksi myös anemia ja siihen liittyvät oireet kuten väsymys, hengenahdistus ja huimauksen tunne ovat yleisiä suolistosyövän yhteydessä. Jos sinulla todetaan anemia, tulee sen syy aina selvittää, koska taustalla voi olla jokin vakava sairaus, kuten esimerkiksi suolistosyöpä.

Joskus paksusuolen syöpä voi olla kehittyessään täysin oireeton. Sen takia yli 50-vuotiaille on tärkeää seuloa paksusuolen syöpää asianmukaisella ulosteen veren tunnistavalla testillä kahden vuoden välein. Tällöin myös oireettomat suolistosyövät löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja niiden hoidon ennuste on parempi.

Miten suolistosyöpä todetaan ja miksi varhainen diagnosointi on tärkeää?

Suolistosyövän havaitseminen ajoissa on ratkaisevan tärkeää hoidon onnistumisen ja ennusteen parantamisen kannalta. Koska suolistosyöpä voi alkuvaiheessa olla oireeton, monet tapaukset havaitaan vasta, kun oireet muuttuvat selkeiksi tai sairaus on jo edennyt pitkälle. Tämän vuoksi seulontatutkimukset ovat keskeisessä roolissa erityisesti yli 50-vuotiailla.

Diagnostiikan tärkeimmät vaiheet:

1. Seulontatestit – Yleisin käytössä oleva seulontamenetelmä on ulosteen piilevän veren tutkimus, joka tunnistaa pieniä määriä verta ulosteesta. Positiivinen tulos ei aina tarkoita suolistosyöpää, mutta se vaatii jatkotutkimuksia, kuten kolonoskopiaa. Saat tilattua kauttamme kotitestin, joka on ulosteesta tehtävä veritesti.
2. Kolonoskopia – Tämä on keskeinen tutkimus suolistosyövän toteamisessa. Paksusuolen tähystyksen eli kolonoskopian avulla voidaan havaita mahdolliset syöpäkasvaimet ja poistaa polyypit, jotka voivat muuttua pahanlaatuisiksi ajan kuluessa.
3. Kuvantamistutkimukset – Jos epäillään, että syöpä on levinnyt, voidaan käyttää tietokonetomografiaa (TT) tai magneettikuvausta (MRI) syövän sijainnin ja levinneisyyden arviointiin.
4. Verikokeet ja kasvainmerkkiaineet – Vaikka yksittäiset verikokeet eivät voi diagnosoida suolistosyöpää, ne voivat antaa lisätietoa elimistön tilasta ja auttaa hoidon seurannassa.

Ennaltaehkäisyn ja seurannan merkitys

Vaikka suolistosyöpään ei ole yhtä ainoaa keinoa estää sitä, riskin pienentämiseksi voi tehdä paljon:

• Terveelliset elintavat: Runsaskuituinen ruokavalio, liikunta ja tupakoimattomuus vähentävät suolistosyövän riskiä.
• Polyyppien poisto ajoissa: Kolonoskopia ei pelkästään havaitse polyyppeja, vaan mahdollistaa niiden poistamisen ennen kuin ne muuttuvat syöväksi.

Seuranta ja varhainen havaitseminen ovat avainasemassa erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen alttius suolistosyöpään tai aikaisemmin todettuja paksusuolen polyyppeja. Näiden ryhmien tulisi noudattaa tarkasti lääkärin suosituksia seurantatarkastusten aikataulusta.

Miksi oireeton suolistosyöpä voi olla vaarallinen?

Koska suolistosyöpä voi kehittyä ilman näkyviä oireita, tauti saattaa edetä pitkälle ennen kuin se havaitaan. Levinnyt suolistosyöpä vaatii usein vaativampia hoitoja, kuten laajempia kirurgisia toimenpiteitä ja intensiivistä sädehoitoa tai kemoterapiaa. Varhain todetun syövän hoitotulokset ovat kuitenkin huomattavasti paremmat ja hoito voi usein johtaa täydelliseen paranemiseen.

Yhteenvetona: Jos ilmenee suolistosyövän oireita, kuten muuttunut suolen toiminta tai verisiä ulosteita, on tärkeää hakeutua välittömästi tutkimuksiin. Lisäksi säännölliset seulontatestit tarjoavat mahdollisuuden havaita piilevät tapaukset ajoissa, jolloin hoito on tehokkainta ja ennuste paras. Sivujemme kautta saat lisätietoa suolistosyövästä, paksusuolen tähystyksestä, kotitestistä sekä meistä.

Suolistosyöpä – ennuste

Suolistosyövän ennuste riippuu ensisijaisesti siitä, miten laajalle syöpä on ehtinyt levitä ennen hoidon aloitusta. Suolistosyövän sairastaneista elossa on viiden vuoden päästä sairastumisesta 66 %. Ennuste on selvästi parempi paikallisesti levinnyttä syöpää sairastavilla, kuin etäpesäkkeistä, levinnyttä syöpää sairastavilla.

Suolistosyövän ennuste – kuinka voit vaikuttaa?

Suolistosyövän ennuste vaihtelee suuresti riippuen syövän havaitsemisen ajankohdasta, levinneisyydestä ja hoitovasteesta. Suolistosyövän ennuste paranee huomattavasti, jos syöpä havaitaan varhaisessa vaiheessa ennen sen leviämistä. Levinnyt suolistosyöpä on hoidollisesti haastavampi, mutta viime vuosikymmenien aikana hoitomenetelmien kehittyminen on parantanut potilaiden eloonjäämislukuja merkittävästi.

Suolistosyövän ennuste ja merkittävimmät tekijät

1. Syövän levinneisyys:
   • Paikallinen suolistosyöpä: Kun suolistosyöpä rajoittuu paksusuoleen tai peräsuoleen eikä ole levinnyt imusolmukkeisiin tai muihin elimiin, ennuste on hyvä.
   • Levinnyt suolistosyöpä: Syövän levitessä imusolmukkeisiin tai etäpesäkkeitä muodostuessa ennuste heikkenee.
2. Hoitojen vaikuttavuus:
   • Varhain havaittu suolistosyöpä voidaan yleensä poistaa leikkauksella kokonaan, jolloin paranemismahdollisuudet ovat hyvät.
   • Kemoterapia ja sädehoito voivat parantaa ennustetta erityisesti levinneissä tapauksissa vähentämällä kasvaimen kokoa ja hidastamalla sen etenemistä.
3. Yksilölliset tekijät:
   Potilaan yleiskunto, ikä ja muut sairaudet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin hoidot tehoavat ja miten keho kestää niitä.

Suolistosyövän uusiutuminen

Suolistosyövän uusiutuminen on valitettavasti mahdollista, vaikka syöpä olisi hoidettu onnistuneesti. Tilastojen mukaan noin kolmannes paksusuolen syövistä uusiutuu leikkauksen jälkeen. Uusiutuminen voi ilmetä joko paikallisena uusiutumana, jossa syöpäkasvain ilmaantuu lähelle alkuperäistä kasvainta, tai etäpesäkkeinä muualle elimistöön.

Missä suolistosyöpä tyypillisesti uusiutuu?

1. Paikallinen uusiutuma: Syöpä voi palata alkuperäisen kasvaimen alueelle erityisesti, jos kaikkia syöpäsoluja ei ole onnistuttu poistamaan leikkauksessa.
2. Etäpesäkkeet: Suolistosyövän uusiutuma leviää usein seuraaviin kohteisiin:
   • Maksa: Maksametastaasit ovat yleisimpiä suolistosyövän etäpesäkkeitä.
   • Keuhkot ja vatsaontelo: Keuhkometastaasit ja syövän leviäminen vatsakalvolle ovat myös suhteellisen yleisiä.
   • Munasarjat ja imusolmukkeet: Etäpesäkkeet voivat levitä munasarjoihin tai etäisiin imusolmukkeisiin.
   • Harvinaisemmat kohteet: Harvinaisemmissa tapauksissa suolistosyöpä voi levitä myös luustoon tai aivoihin.

Milloin uusiutuminen tapahtuu?

Suurin osa uusiutumisista tapahtuu varhaisessa vaiheessa hoitojen jälkeen:

• 80 prosenttia uusiutumisista ilmaantuu kahden vuoden sisällä leikkauksesta. Tämä korostaa tiiviin seurannan merkitystä erityisesti ensimmäisinä vuosina.
• Jos suolistosyöpä ei uusiudu viiden vuoden sisällä, riski uusiutumiseen laskee merkittävästi. Tällöin potilaan riski sairastua uudelleen on sama kuin väestössä keskimäärin.

Suolistosyövän uusiutuma löydetään yleensä joko oireiden perusteella tai rutiininomaisessa seurannassa.

Uusiutuneen syövän hoito

Hoito riippuu uusiutumisen sijainnista, laajuudesta ja potilaan yleiskunnosta:

• Leikkaus: Mahdollisuuksien mukaan etäpesäkkeet, kuten maksametastaasit voidaan poistaa kirurgisesti, mikä voi parantaa ennustetta merkittävästi.
• Lääkehoidot: Kemoterapiaa ja biologisia täsmälääkkeitä käytetään uusiutuneen syövän hoidossa hidastamaan taudin etenemistä ja lievittämään oireita.
• Sädehoito: Paikallinen sädehoito voi olla tehokasta erityisesti peräsuolen syövän uusiutumissa.